sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Ruotsin kieli oppiaineena Jyväskylän yliopistossa

Ruotsin kieli on yksi vaihtoehto pääaineena opiskeltavista kielistä Jyväskylän yliopiston kielten laitoksella. Oppiaineessa on mahdollista kouluttautua ruotsin kielen opettajaksi tai kieliasiantuntijaksi kansainväliseen työelämään. Sopivin aineyhdistelmin voi työskennellä esimerkiksi liike-elämän, tiedotus- tai kustannustoiminnan tai pohjoismaisen yhteistyön tai kulttuurielämän parissa. Kieliasiantuntijalta odotetaan hyvän kieli- ja viestintätaidon lisäksi kykyä analysoida kielen rakennetta käyttöä, tietämystä kielialueen kulttuurista ja yhteiskuntaelämästä sekä tieteellisen tutkimuksen perustaitoja. Ruotsin kielen asiantuntijoita tarvitaan tulevaisuudessakin, sillä Pohjoismaiden välillä on taloudellista ja kulttuurista vuorovaikutusta. Kansainvälisissä yrityksissä Pohjoismaat toimivat monesti yhtenäisenä ryhmänä ja työkielenä käytetään usein ruotsia.

Ruotsin kielen opiskelussa painotetaan nykyruotsin opintoja, mutta myös muihin pohjoismaisiin kieliin, kuten tanskaan ja norjaan voi tutustua. Opinnot koostuvat kieli- ja viestintäopinnoista, kirjallisuus- ja kulttuuriopinnoista sekä kielitieteen opinnoista. Myöhemmässä opiskeluvaiheessa voi suuntautua kielen oppimiseen ja opettamiseen, kielenkäyttöön ja diskurssiin tai kielen ja kulttuurin opintoihin. Kielen käyttöön perehtyessä voi tarkastella esimerkiksi median tai politiikan kieltä, vuorovaikutusta verkossa tai monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Suoravalinnan kautta ruotsin kielen opettajakoulutukseen tulleiden opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehto on automaattisesti kielen oppiminen ja opettaminen.

Opiskelu vaatii itsenäisiä työskentelytaitoja, vaikka itse opiskelu on harvoin yksinäistä. Luentojen lisäksi tyypillisiä oppimis- ja opiskelumuotoja ovat erilaiset pari- ja ryhmätyöt ja projektit. Kieli- ja viestintätaitojen kehittymisessä tärkeää on oma aktiivisuus.

Ruotsin kielen opiskelija voi suorittaa aine- ja syventäviä opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Useimmiten vaihtoon lähdetään toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Kieliharjoittelun voi myös suorittaa oleskelemalla kaksi kuukautta Ahvenanmaalla tai jossakin Pohjoismaassa, esimerkiksi kesätöissä tai kielikurssilla. Kesätöitä 18-28-vuotiaille nuorille tarjoaa esimerkiksi Nordjobb, joka antaa mahdollisuuden tutustua pohjoismaisiin kieliin ja kulttuureihin. Nordjobb tarjoaa työpaikan, avustaa asunnon etsimisessä sekä järjestää vapaa-ajan aktiviteetteja "nordjobbareille". Kielikursseja puolestaan järjestetään yleensä kesäisin monissa Pohjoismaissa, mm. Islannissa ja niitä varten voi hakea stipendejä.

torstai 24. helmikuuta 2011

Romaaninen filologia oppiaineena Jyväskylän yliopistossa

Romaaninen filologia eli tutummin ranska on eräs niistä kielistä, joita voi opiskella pääaineena Jyväskylän yliopiston kielten laitoksella. Ranskan kielentaitoisten tarve on kasvanut Euroopan unioniin liittymisen myötä. Ranska on englannin ohella EU:n pääasiallinen työ- ja neuvottelukieli, minkä vuoksi sen taitajia tarvitaan yhä enemmän mm. valtion ja kuntien hallintoelimissä, korkeakouluissa, tutkimuskeskuksissa sekä kansainvälisten järjestöjen piirissä. Myös yrityselämässä ranskan kielen asema on entisestään vakiintunut taloudellisen integraation myötä.

Jos tavoitteena on valmistua ranskan kielen opettajaksi, voi pyrkiä suoraanopettajankoulutukseen. Kesän pääsykokeessa voi saada pääaineoikeuden romaaniseen filologiaan ja sivuaineoikeuden opettajan pedagogisiin opintoihin osallistumalla romaanisen filologian valintakokeeseen ja opettajankoulutuksen haastatteluun. Toki myöhemminkin voi hakea oikeutta pedagogisiin opintoihin. Valintakokeessa edellytetään lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa ranskan kielen taitoa.

Romaanisen filologian kurssit jakautuvat neljään pääalueeseen: 1) kieli- ja viestintätaito, 2) kielitaito, 3) kulttuuritieto ja yhteiskuntatieto sekä 4) tieteellinen kirjoittaminen. Opiskelussa käytetään erilaisia työtapoja, kuten esim. luentoja ja ryhmäopetusta, esitelmiä ja kirjoitelmia, ryhmätyöskentelyä ja tietokoneavusteista opetusta.

Kieliharjoittelu kuuluu osaksi romaanisen filologian opintoja. Sen voi suorittaa esim. työskentelemällä parin kuukauden ajan jossain ranskankielisessä maassa, käymässä kuukauden kielikurssilla tai lähtemällä vaihto-opiskelijaksi. Vaihto-opiskelupaikkaa miettiessä voi pohtia vaihtoehtoja useiden eri yliopistojen väliltä niin Ranskassa kuin Belgiassa. Suositus on, että opiskelija lähtisi vaihtoon 2. tai 3. opintovuotena ja näin hän voisi suorittaa osan aineopinnoista ja syventävistä opinnoista ulkomaisissa yliopistoissa.

Kielikampus

Kielikampus on Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, kielten laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen kielipedagogiikan yhteisprojekti. Erityisesti Kielikampuksen nettisivujen opiskelu-osiosta löytyy paljon hyödyllistä tietoa opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyen. Opiskelu-osiossa kerrotaan myös jatko-opiskelusta maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkijan ura onkin yksi vaihtoehto kielen asiantuntijalle opintojen jälkeen.

Saksan kieli ja kulttuuri oppiaineena Jyväskylän yliopistossa

Saksan kieli ja kulttuuri on oppiaine humanistisen tiedekunnan kielten laitoksella. Hakiessa opiskelemaan saksaa, voi valita, hakeeko opiskelemaan saksan opettajaksi vai kielen ja kulttuurin linjalle. Saksan opinnot ovat molemmilla linjoilla lähes samat, mutta opettajasuoravalitut saavat jo pääsykokeiden yhteydessä sivuaineoikeuden opettajan pedagogisiin opintoihin. Oikeutta voi myös hakea myöhemmin opintojen aikana.

Kielitaitovaatimuksena opintonsa aloittavalle on vähintään B3-koulusaksaa vastaava taso. Käytännössä aloittavien opiskelijoiden kielitaito vaihtelee huimasti äidinkielenään saksaa puhuvista lukiossa saksan opiskelun aloittaneisiin. Siitä huolimatta B3-saksan kielitaidoillakin pärjää. Ensimmäisenä vuonna on paljon kielitaitokursseja, joilla lähdetään liikkeelle lukiossa opitun kertaamisesta. Ensimmäisen vuoden loppuun mennessä taitotasojen erot ovat jo selvästi tasoittuneet.

Opiskelu on yliopisto-opiskeluksi käytännönläheistä. Harvoilla kursseilla istutaan luennoilla kuuntelemassa opettajan yksinpuhelua, vaan useimmiten opetus on vuorovaikutteista ja arviointikin koostuu jatkuvasta näytöstä lopputentin sijaan. Jatkuvan näytön merkityksen ja tunneilla tehtävien harjoitusten vuoksi poissaoloja seurataan, eikä niitä saa tulla liikaa. Opintoihin kuuluu kielitietoa, kielitaitoa sekä kulttuuria, kirjallisuutta ja maantuntemusta.Perusopintoihin esimerkiksi kuuluu kursseja kuten Landeskunde I, Literatur I, Grammatik I ja Phonetik. 

Saksan opintoihin kuuluu pakollisena kieliharjoittelu saksankielisessä maassa. Suosituin tapa suorittaa kieliharjoittelu on vaihto-opiskelu. Jokaisella opiskelijalla on oikeus vaihto-opiskelupaikkaan ja vaihdon ajalta saa opintotukea, joten vaihtoon lähteminen ei vaadi erityisiä ponnisteluja. Kieliharjoittalun voi kuitenkin suorittaa myös työskentelemällä saksankielisessä maassa vähintään kahden kuukauden ajan tai osallistumalla vähinteen kolmen viikon pituiselle kielikurssille saksankielisessä maassa. Kieliharjoittelun voi siis suorittaa myös esimerkiksi hankkimalla kesätyön saksasta.

Saksan ainejärjestö on nimeltään Sturm und Drang, ja siitä löytyy lisää tietoa järjestön kotisivuilta. Lisäksi kielten ainejärjestöillä on yhteinen kattojärjestö YK (Yhdistyneet Kieltenlukijat).

Englannin kieli oppinaineena

Aloitin itse englannin kielen opinnot Jyväskylän yliopistossa opettajasuoravalittuna, kun en vielä tiennyt mitä kaikkea aineita englantiin kannattaa ja pystyy yhdistämään, saatika sitten millainen ura itseäni eniten kiinnostaisi. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana omat urasuunnitelmat selvenivät ja päätin lopettaa opettajan pedagogiset opinnot ja aloittaa yhteisöviestinnän ja Intercultural Communication -sivuaineopinnot. Kv-tiedottajan tai vientikoordinaattorin kaltaiset työt kiinnostavat kovasti ja haluaisin työskennellä tulevaisuudessa kansainvälisessä työympäristössä viestinnän parissa, ehkä jopa ulkomailla.

Englannin opiskelu on yliopistossa mielestäni erittäin monipuolista. Ensimmäisenä vuotena käydään perusopinnot, joihin kuuluu vielä itse kielitaidon hiomista (kielioppia, akateemista kirjoittamista yms.). Suurin osa opinnoista on kuitenkin kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä (mm. Modern Cultural History), kielen oppimiseen liittyviä (mm. Designing Teaching Materials) sekä viestintään (mm. Oral Communication) ja teksteihin (mm. American Novels) perehtymistä. Opinnot koostuvatkin viidestä eri moduulista, eli eri aihealueista, joista valitaan tietty määrä kursseja. Moduulit toimivat myös suuntautumisvaihtoehtoina ensimmäisen vuoden jälkeen ja oman suuntautumisvaihtoehdon moduulista valitaan eniten kursseja. Nämä viisi suuntautumisvaihtoehtoa (moduulia) ovat

  • viestintä
  • kielen rakenteet ja käyttö
  • kielen oppiminen ja opettaminen
  • tekstit ja diskurssit 
  • kieli, kulttuuri ja yhteiskunta.

Tunnit ovat useimmiten pienryhmätunteja, joilla pitää olla aktiivinen, koska useimmiten ne koostuvat mm. keskusteluista, ryhmätehtävistä tai pienistä esitelmistä/projekteista. Luentoja on aika vähän, koska vuorovaikutus ja face-to-face kommunikointi on kielten opiskelussa niin tärkeää.

Suurin osa englannin opiskelijoista menee vaihtoon lukukaudeksi tai koko vuodeksi, vaikka tämä ei ole pakollista. Ulkomailla opiskelu on kuitenkin erittäin suositeltavaa ja vaihtoyliopistossa suoritetut opinnot saa helposti hyväksiluettua omaan tutkintoonsa tai sisällytettyä siihen esimerkiksi sivuaineopintoina. Itse olen ollut vaihdossa Limerickissä Irlannissa ja opiskelukaverini ovat olleet mm. Toowoombassa Australiassa ja Manchesterissa Englannissa. Vaihtokohteita löytyy ympäri maailmaa. Myös työharjoittelun voi suorittaa ulkomailla ja siitäkin saa opintopisteitä.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry on kääntäjien ja tulkkien ja muiden monikielisen viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö.

Sivuilta löytyy mm. tietoa KAJ ry:n jäsenyydestä, yleisesti käännös- ja tulkkausalasta, ja lisäksi Kääntäjäpörssistä voi tarvittaessa etsiä kääntäjää tai tulkkia. 

Aarresaari

Aarresaari on Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostama verkosto, johon kuuluvat yliopistoissa ja tiede- ja taidekorkeakouluissa toimivat ura- ja rekrytointipalvelut. Verkosto tuottaa palveluja työnantajille, omalle yliopistolle, opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Verkosto toimii samalla sillanrakentajana opiskelijoiden ja työnantajien välillä.