Kääntäjien ammattiryhmä voidaan jakaa kolmeen alaryhmään, jotka ovat asiatekstikääntäjät, kirjallisuuden kääntäjät ja av-kääntäjät. Kaikkien kääntäjien täytyy hallita työkielensä erinomaisesti, jotta he voivat tehdä käännöksiä molempiin suuntiin. Tämä korostuu erityisesti pientä kieltä, kuten suomea, äidinkielenään puhuvien kääntäjien kohdalla. Kaikkien kääntäjien työtehtäviin kuuluu oleellisena osana tiedon hankkiminen. Kääntäjän on tunnettava käännöksen aihealue ja erikoissanasto voidakseen tuottaa laadukkaan käännöksen, jota lukiessaan ei edes huomaa lukevansa käännöstekstiä. Aikataulut ovat usein tiukkoja ja niiden noudattaminen on tärkeää. Työstään kääntäjä saa usein kertapalkkion, josta osa maksetaan etukäteismaksuna. Työtilansa ja välineensä kääntäjä hankkii itse.
Asiatekstikääntäjät erikoistuvat yleensä johonkin tiettyyn tai joihinkin aihealueisiin, kuten lakiteksteihin tai kaupankäynnin asiateksteihin. Tämä johtuu siitä, että joka alan erikoistermistöä on mahdotonta hallita aukottomasti.
Av-kääntäjät kääntävät muun muassa tv-ohjelmia ja elokuvia. Heidän työnsä poikkeaa kirjallisuuden ja asiatekstikääntäjien työstä siinä mielessä huomattavasti, että etenkin heidän tekstiensä pituus on rajoitettu tiukasti. Teksti täytyy sovittaa ääneen ja kuvaan ja sen tulee mahtua televisioruudulle sekä olla nopeasti luettavissa. Animaatioissa teksti täytyy sovittaa myös hahmojen suun liikkeisiin.
Kääntäjät voivat työskennellä esimerkiksi freelancerina, EU:n palveluksessa tai jonkun kustantamon palveluksessa. Suomessa käännöstiedettä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti