sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Ruotsin kieli oppiaineena Jyväskylän yliopistossa

Ruotsin kieli on yksi vaihtoehto pääaineena opiskeltavista kielistä Jyväskylän yliopiston kielten laitoksella. Oppiaineessa on mahdollista kouluttautua ruotsin kielen opettajaksi tai kieliasiantuntijaksi kansainväliseen työelämään. Sopivin aineyhdistelmin voi työskennellä esimerkiksi liike-elämän, tiedotus- tai kustannustoiminnan tai pohjoismaisen yhteistyön tai kulttuurielämän parissa. Kieliasiantuntijalta odotetaan hyvän kieli- ja viestintätaidon lisäksi kykyä analysoida kielen rakennetta käyttöä, tietämystä kielialueen kulttuurista ja yhteiskuntaelämästä sekä tieteellisen tutkimuksen perustaitoja. Ruotsin kielen asiantuntijoita tarvitaan tulevaisuudessakin, sillä Pohjoismaiden välillä on taloudellista ja kulttuurista vuorovaikutusta. Kansainvälisissä yrityksissä Pohjoismaat toimivat monesti yhtenäisenä ryhmänä ja työkielenä käytetään usein ruotsia.

Ruotsin kielen opiskelussa painotetaan nykyruotsin opintoja, mutta myös muihin pohjoismaisiin kieliin, kuten tanskaan ja norjaan voi tutustua. Opinnot koostuvat kieli- ja viestintäopinnoista, kirjallisuus- ja kulttuuriopinnoista sekä kielitieteen opinnoista. Myöhemmässä opiskeluvaiheessa voi suuntautua kielen oppimiseen ja opettamiseen, kielenkäyttöön ja diskurssiin tai kielen ja kulttuurin opintoihin. Kielen käyttöön perehtyessä voi tarkastella esimerkiksi median tai politiikan kieltä, vuorovaikutusta verkossa tai monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Suoravalinnan kautta ruotsin kielen opettajakoulutukseen tulleiden opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehto on automaattisesti kielen oppiminen ja opettaminen.

Opiskelu vaatii itsenäisiä työskentelytaitoja, vaikka itse opiskelu on harvoin yksinäistä. Luentojen lisäksi tyypillisiä oppimis- ja opiskelumuotoja ovat erilaiset pari- ja ryhmätyöt ja projektit. Kieli- ja viestintätaitojen kehittymisessä tärkeää on oma aktiivisuus.

Ruotsin kielen opiskelija voi suorittaa aine- ja syventäviä opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Useimmiten vaihtoon lähdetään toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Kieliharjoittelun voi myös suorittaa oleskelemalla kaksi kuukautta Ahvenanmaalla tai jossakin Pohjoismaassa, esimerkiksi kesätöissä tai kielikurssilla. Kesätöitä 18-28-vuotiaille nuorille tarjoaa esimerkiksi Nordjobb, joka antaa mahdollisuuden tutustua pohjoismaisiin kieliin ja kulttuureihin. Nordjobb tarjoaa työpaikan, avustaa asunnon etsimisessä sekä järjestää vapaa-ajan aktiviteetteja "nordjobbareille". Kielikursseja puolestaan järjestetään yleensä kesäisin monissa Pohjoismaissa, mm. Islannissa ja niitä varten voi hakea stipendejä.

torstai 24. helmikuuta 2011

Romaaninen filologia oppiaineena Jyväskylän yliopistossa

Romaaninen filologia eli tutummin ranska on eräs niistä kielistä, joita voi opiskella pääaineena Jyväskylän yliopiston kielten laitoksella. Ranskan kielentaitoisten tarve on kasvanut Euroopan unioniin liittymisen myötä. Ranska on englannin ohella EU:n pääasiallinen työ- ja neuvottelukieli, minkä vuoksi sen taitajia tarvitaan yhä enemmän mm. valtion ja kuntien hallintoelimissä, korkeakouluissa, tutkimuskeskuksissa sekä kansainvälisten järjestöjen piirissä. Myös yrityselämässä ranskan kielen asema on entisestään vakiintunut taloudellisen integraation myötä.

Jos tavoitteena on valmistua ranskan kielen opettajaksi, voi pyrkiä suoraanopettajankoulutukseen. Kesän pääsykokeessa voi saada pääaineoikeuden romaaniseen filologiaan ja sivuaineoikeuden opettajan pedagogisiin opintoihin osallistumalla romaanisen filologian valintakokeeseen ja opettajankoulutuksen haastatteluun. Toki myöhemminkin voi hakea oikeutta pedagogisiin opintoihin. Valintakokeessa edellytetään lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa ranskan kielen taitoa.

Romaanisen filologian kurssit jakautuvat neljään pääalueeseen: 1) kieli- ja viestintätaito, 2) kielitaito, 3) kulttuuritieto ja yhteiskuntatieto sekä 4) tieteellinen kirjoittaminen. Opiskelussa käytetään erilaisia työtapoja, kuten esim. luentoja ja ryhmäopetusta, esitelmiä ja kirjoitelmia, ryhmätyöskentelyä ja tietokoneavusteista opetusta.

Kieliharjoittelu kuuluu osaksi romaanisen filologian opintoja. Sen voi suorittaa esim. työskentelemällä parin kuukauden ajan jossain ranskankielisessä maassa, käymässä kuukauden kielikurssilla tai lähtemällä vaihto-opiskelijaksi. Vaihto-opiskelupaikkaa miettiessä voi pohtia vaihtoehtoja useiden eri yliopistojen väliltä niin Ranskassa kuin Belgiassa. Suositus on, että opiskelija lähtisi vaihtoon 2. tai 3. opintovuotena ja näin hän voisi suorittaa osan aineopinnoista ja syventävistä opinnoista ulkomaisissa yliopistoissa.

Kielikampus

Kielikampus on Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, kielten laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen kielipedagogiikan yhteisprojekti. Erityisesti Kielikampuksen nettisivujen opiskelu-osiosta löytyy paljon hyödyllistä tietoa opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyen. Opiskelu-osiossa kerrotaan myös jatko-opiskelusta maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkijan ura onkin yksi vaihtoehto kielen asiantuntijalle opintojen jälkeen.

Saksan kieli ja kulttuuri oppiaineena Jyväskylän yliopistossa

Saksan kieli ja kulttuuri on oppiaine humanistisen tiedekunnan kielten laitoksella. Hakiessa opiskelemaan saksaa, voi valita, hakeeko opiskelemaan saksan opettajaksi vai kielen ja kulttuurin linjalle. Saksan opinnot ovat molemmilla linjoilla lähes samat, mutta opettajasuoravalitut saavat jo pääsykokeiden yhteydessä sivuaineoikeuden opettajan pedagogisiin opintoihin. Oikeutta voi myös hakea myöhemmin opintojen aikana.

Kielitaitovaatimuksena opintonsa aloittavalle on vähintään B3-koulusaksaa vastaava taso. Käytännössä aloittavien opiskelijoiden kielitaito vaihtelee huimasti äidinkielenään saksaa puhuvista lukiossa saksan opiskelun aloittaneisiin. Siitä huolimatta B3-saksan kielitaidoillakin pärjää. Ensimmäisenä vuonna on paljon kielitaitokursseja, joilla lähdetään liikkeelle lukiossa opitun kertaamisesta. Ensimmäisen vuoden loppuun mennessä taitotasojen erot ovat jo selvästi tasoittuneet.

Opiskelu on yliopisto-opiskeluksi käytännönläheistä. Harvoilla kursseilla istutaan luennoilla kuuntelemassa opettajan yksinpuhelua, vaan useimmiten opetus on vuorovaikutteista ja arviointikin koostuu jatkuvasta näytöstä lopputentin sijaan. Jatkuvan näytön merkityksen ja tunneilla tehtävien harjoitusten vuoksi poissaoloja seurataan, eikä niitä saa tulla liikaa. Opintoihin kuuluu kielitietoa, kielitaitoa sekä kulttuuria, kirjallisuutta ja maantuntemusta.Perusopintoihin esimerkiksi kuuluu kursseja kuten Landeskunde I, Literatur I, Grammatik I ja Phonetik. 

Saksan opintoihin kuuluu pakollisena kieliharjoittelu saksankielisessä maassa. Suosituin tapa suorittaa kieliharjoittelu on vaihto-opiskelu. Jokaisella opiskelijalla on oikeus vaihto-opiskelupaikkaan ja vaihdon ajalta saa opintotukea, joten vaihtoon lähteminen ei vaadi erityisiä ponnisteluja. Kieliharjoittalun voi kuitenkin suorittaa myös työskentelemällä saksankielisessä maassa vähintään kahden kuukauden ajan tai osallistumalla vähinteen kolmen viikon pituiselle kielikurssille saksankielisessä maassa. Kieliharjoittelun voi siis suorittaa myös esimerkiksi hankkimalla kesätyön saksasta.

Saksan ainejärjestö on nimeltään Sturm und Drang, ja siitä löytyy lisää tietoa järjestön kotisivuilta. Lisäksi kielten ainejärjestöillä on yhteinen kattojärjestö YK (Yhdistyneet Kieltenlukijat).

Englannin kieli oppinaineena

Aloitin itse englannin kielen opinnot Jyväskylän yliopistossa opettajasuoravalittuna, kun en vielä tiennyt mitä kaikkea aineita englantiin kannattaa ja pystyy yhdistämään, saatika sitten millainen ura itseäni eniten kiinnostaisi. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana omat urasuunnitelmat selvenivät ja päätin lopettaa opettajan pedagogiset opinnot ja aloittaa yhteisöviestinnän ja Intercultural Communication -sivuaineopinnot. Kv-tiedottajan tai vientikoordinaattorin kaltaiset työt kiinnostavat kovasti ja haluaisin työskennellä tulevaisuudessa kansainvälisessä työympäristössä viestinnän parissa, ehkä jopa ulkomailla.

Englannin opiskelu on yliopistossa mielestäni erittäin monipuolista. Ensimmäisenä vuotena käydään perusopinnot, joihin kuuluu vielä itse kielitaidon hiomista (kielioppia, akateemista kirjoittamista yms.). Suurin osa opinnoista on kuitenkin kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä (mm. Modern Cultural History), kielen oppimiseen liittyviä (mm. Designing Teaching Materials) sekä viestintään (mm. Oral Communication) ja teksteihin (mm. American Novels) perehtymistä. Opinnot koostuvatkin viidestä eri moduulista, eli eri aihealueista, joista valitaan tietty määrä kursseja. Moduulit toimivat myös suuntautumisvaihtoehtoina ensimmäisen vuoden jälkeen ja oman suuntautumisvaihtoehdon moduulista valitaan eniten kursseja. Nämä viisi suuntautumisvaihtoehtoa (moduulia) ovat

  • viestintä
  • kielen rakenteet ja käyttö
  • kielen oppiminen ja opettaminen
  • tekstit ja diskurssit 
  • kieli, kulttuuri ja yhteiskunta.

Tunnit ovat useimmiten pienryhmätunteja, joilla pitää olla aktiivinen, koska useimmiten ne koostuvat mm. keskusteluista, ryhmätehtävistä tai pienistä esitelmistä/projekteista. Luentoja on aika vähän, koska vuorovaikutus ja face-to-face kommunikointi on kielten opiskelussa niin tärkeää.

Suurin osa englannin opiskelijoista menee vaihtoon lukukaudeksi tai koko vuodeksi, vaikka tämä ei ole pakollista. Ulkomailla opiskelu on kuitenkin erittäin suositeltavaa ja vaihtoyliopistossa suoritetut opinnot saa helposti hyväksiluettua omaan tutkintoonsa tai sisällytettyä siihen esimerkiksi sivuaineopintoina. Itse olen ollut vaihdossa Limerickissä Irlannissa ja opiskelukaverini ovat olleet mm. Toowoombassa Australiassa ja Manchesterissa Englannissa. Vaihtokohteita löytyy ympäri maailmaa. Myös työharjoittelun voi suorittaa ulkomailla ja siitäkin saa opintopisteitä.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry on kääntäjien ja tulkkien ja muiden monikielisen viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö.

Sivuilta löytyy mm. tietoa KAJ ry:n jäsenyydestä, yleisesti käännös- ja tulkkausalasta, ja lisäksi Kääntäjäpörssistä voi tarvittaessa etsiä kääntäjää tai tulkkia. 

Aarresaari

Aarresaari on Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostama verkosto, johon kuuluvat yliopistoissa ja tiede- ja taidekorkeakouluissa toimivat ura- ja rekrytointipalvelut. Verkosto tuottaa palveluja työnantajille, omalle yliopistolle, opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Verkosto toimii samalla sillanrakentajana opiskelijoiden ja työnantajien välillä.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Ammattina kv-suunnittelija

Suunnittelijan ammattinimike on vaikea määritellä, koska tehtävät ja toimenkuvat vaihtelevat eri organisaatioissa. Jyväskylän yliopiston sivuilla yliopistossa toimivan kv-suunnittelijan ammattia kuvataan lyhyesti näin:

Kansainvälisten asioiden suunnittelija vastaa tiedekunnan kansainvälisen toiminnan organisoinnista, kansainvälisistä yhteistyösopimuksista sekä opettaja- ja opiskelijavaihtoon liittyvistä käytännön asioista ja ohjauksesta.

Ammattina kv-tiedottaja

Tiedottaja on viestinnän ammattilainen, joka toteuttaa ja suunnittelee organisaation viestintää. Viestintätehtävät vaihtelevat riippuen kyseessä olevan organisaation koosta. Organisaatio voi olla esimerkiksi yritys, valtion tai kunnan organisaatio, järjestö tai viestintätoimisto. Työtehtävät sisältävät erilaisten tekstien tuottamista, kuten tiedotteiden, artikkeleiden, asiakas- ja henkilöstölehtien, vuosikertomusten, esitteiden ja verkkotekstien kirjoittamista. Tiedottajat järjestävät myös erilaisia tilaisuuksia ja ovat yhteydessä sidosryhmiin, kuten asiakkaisiin, omistajiin ja yhteistyökumppaneihin. Työympäristönä tiedottajalla on yleensä toimisto.

Tiedottajalta vaaditut ominaisuudet vaihtelevat riippuen tehtävästä, toimenkuvasta ja organisaation koosta. Työtehtävät edellyttävät yleensä monipuolista kielitaitoa, hyvää suullista ja kirjallista ilmaisukykyä sekä hyvää yleissivistystä. Tarpeen ovat myös hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot. Kv-tiedottajalta odotetaan lisäksi kansainvälistä työ- tai opiskelukokemusta.

Tiedottajan ammatista löytyy lisätietoa Ammattinetti-sivustolta.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Ammattina tekninen kirjoittaja

Teknisen kirjoittajan tehtäviin kuuluu kirjoittaa suunnittelijoiden tuottamasta äärimmäisen teknisestä ja spesifistä selostuksesta tai kuvasta ymmärrettävää tekstiä loppukäyttäjälle. Tekstiä muokataan tarpeen mukaan: joskus tekstin loppukäyttäjä on teknisen alan ammattilainen, joskus tavallinen kuluttaja. Tietoa voidaan tuottaa esimerkiksi yksittäisestä tietokoneelle asennettavasta sovelluksesta tai vaikkapa lentokoneen suihkumoottorista. Tuotetun informaation muoto voi olla esimerkiksi käyttöopas, laitekuvaus tai varaosalista.

Tekniset kirjoittajat sijoittuvat monille eri aloille, mutta valtaosa heistä työskentelee it-alalla. Voidaan olettaa, että tulevaisuudessa teknisten kirjoittajien tarve lisääntyy. Teknologian osuus jokapäiväisessä elämässämme kasvaa jatkuvasti, joten tarvitaan myös henkilöitä, jotka tutustuvat tuotteeseen tavallisen ihmisen näkökulmasta ja kertovat selkeästi käyttäjää ajatellen, miten tätä teknologiaa lopulta käytetään.

Monilla teknisillä kirjoittajilla on taustallaan kielikoulutus, joko filologia tai käännöstiede. Valtaosa teksteistä kirjoitetaan englanniksi, joten sujuva englannin kielen taito on usein perusedellytys. Osa on kouluttautunut esimerkiksi teknisellä tai kaupallisella alalla. Kyky ymmärtää tekniikkaa ja ylipäätään kiinnostus tekniikkaa kohtaan ovat tärkeitä ammatin kannalta. Lisäksi tekniseltä kirjoittajalta edellytetään tietoteknisiä taitoja ja stressinsietokykyä, sillä teknisen viestinnän ammattilaisen työtä leimaavat nopea teknologinen kehitys sekä hyvinkin nopeasti vaihtelevat projektiaikataulut.

Lisää tietoa alasta löytyy Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen sivuilta.

Ammattina tekninen dokumentoija

Teknisen dokumentoijan tehtäviin kuuluu dokumentointi eli jonkin kokonaisuuden kirjallinen kuvaaminen. Dokumentoija tuottaa kirjallista aineistoa yrityksen eri toimintojen tarpeisiin. Dokumentteja ovat esimerkiksi valmistusohjeet, käyttö- ja huolto-oppaat sekä tuotedokumentit.

Tekniseltä dokumentoijalta vaaditaan yleensä kiitettävää englannin kielen taitoa. Lisäksi teknisen sanaston tunteminen on tärkeää. Dokumentoijat ovatkin usein opiskelleet ICT-alan sijaan englannin kieltä yliopistossa. Onnistuakseen työssään teknisen dokumentoijan tulisi olla sekoitus tekniikkaihmistä, suunnittelijaa, luovaa kirjoittamista ja diplomatiaa.

Tekninen dokumentoija voi myös tarkoittaa teknistä kirjoittajaa, joiden peruskoulutus on yleensä kielen alalta. Eri yrityksissä käytetään eri nimikkeitä.

Ammattina tulkki

Tulkin tehtävä on kääntää suullisia viestejä suullisesti kieleltä toiselle. Tulkkaaminen voidaan jakaa kahteen lajiin: konsekutiivitulkkaus ja simultaanitulkkaus. Konsekutiivitulkkaus tarkoittaa peräkkäistulkkausta, eli ensin tulkki kuuntelee puhetta muutaman minuutin ajan tehden muistiinpanoja ja tulkkaa sen jälkeen pidemmän jakson kerralla. Konsekutiivitulkilla tulee olla kehittynyt muistiinpanotekniikka, jotta hän ehtii kirjata ylös kaiken oleellisen, niin että muistaa asiat vielä oman suunvuoronsa tullessa. Simultaanitulkkaus taas tarkoittaa samanaikaistulkkausta, eli tulkki kuuntelee tulkattavaa puhetta ja tulkkaa yhtä aikaa. Tämä voidaan toteuttaa kuiskauksena, jos kohdekielisiä kuulijoita on vain muutama. Yleensä simultaanitulkkaukseen kuitenkin käytetään teknisiä apuvälineitä. Tulkki istuu äänieristetyssä kopissa, jossa hän kuulee kuulokkeista tulkattavan puheen ja tulkkaa tekstin mikrofonin kautta kohdekielisten kuulijoiden kuulokkeisiin.

Tulkin työ vaatii erittäin hyvää paineensieto- ja keskittymiskykyä, sillä reagointiajat ovat lyhyitä, eikä koskaan voi valmistautumisesta huolimattakaan olla varma, mitä tulkattava puhuja sanoo. Tarkka valmistautuminen ja laaja yleissivistys ovatkin tärkeitä tulkille. Tulkin pitäisi aina saada etukäteen runko puhujan puheesta, jotta hän voisi valmistautua työhönsä asianmukaisesti.

Tulkkaus voidaan jakaa myös tulkkaustilanteiden mukaan kolmeen ryhmään: asioimis-, oikeus- ja konferenssitulkkaus. Asioimistulkkaustilanteessa tulkki voi olla asiakkaansa mukana esimerkiksi lääkärin vastaanotolla tai virastossa.

Koska tulkki voi työssään kuulla myös arkaluontoisia asioita, on hänellä aina ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Tulkkaamista voi opiskella yleisesti samoissa yliopistoissa kuin kääntämistäkin.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Ammattina vientikoordinaattori

Vientikoordinaattori/vientiassistentti työskentelee kansainvälisessä organisaatiossa nimenomaan viennin/tuonnin parissa. Työnkuva riippuu tietenkin itse työpaikasta, mutta logistiikka, asiakkaiden kanssa neuvottelu ja erilaisten dokumenttien käsittely kuuluu vientikoordinaattorin tehtäviin. Vientikoordinaattorilta vaaditaan hyviä sosiaalisia taitoja ja kommunikointikykyjä. Jos vientikoordinaattorin ura kiinnostaa, kannattaa sivuaineiksi valita esimerkiksi liiketaloutta, markkinointia tai yhteisöviestintää.

Tässä vielä linkki sivustolle, missä valotetaan vientikoordinaattorin työnkuvaa hieman enemmän (englanniksi).

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivut

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Sivuilta löytyy muun muassa kuvaukset erilaisista työtehtävistä, tietoa palkkioista, sopimuspohjia ja ajankohtaista osio. Etenkin "Kääntäjän ja tulkin työ" -osio on alasta kiinnostuneen kannalta hyödyllinen.

Ammattina kääntäminen

Kääntäjien ammattiryhmä voidaan jakaa kolmeen alaryhmään, jotka ovat asiatekstikääntäjät, kirjallisuuden kääntäjät ja av-kääntäjät.  Kaikkien kääntäjien täytyy hallita työkielensä erinomaisesti, jotta he voivat tehdä käännöksiä molempiin suuntiin. Tämä korostuu erityisesti pientä kieltä, kuten suomea, äidinkielenään puhuvien kääntäjien kohdalla. Kaikkien kääntäjien työtehtäviin kuuluu oleellisena osana tiedon hankkiminen. Kääntäjän on tunnettava käännöksen aihealue ja erikoissanasto voidakseen tuottaa laadukkaan käännöksen, jota lukiessaan ei edes huomaa lukevansa käännöstekstiä. Aikataulut ovat usein tiukkoja ja niiden noudattaminen on tärkeää. Työstään kääntäjä saa usein kertapalkkion, josta osa maksetaan etukäteismaksuna. Työtilansa ja välineensä kääntäjä hankkii itse.

Asiatekstikääntäjät erikoistuvat yleensä johonkin tiettyyn tai joihinkin aihealueisiin, kuten lakiteksteihin tai kaupankäynnin asiateksteihin. Tämä johtuu siitä, että joka alan erikoistermistöä on mahdotonta hallita aukottomasti.

Av-kääntäjät kääntävät muun muassa tv-ohjelmia ja elokuvia. Heidän työnsä poikkeaa kirjallisuuden ja asiatekstikääntäjien työstä siinä mielessä huomattavasti, että etenkin heidän tekstiensä pituus on rajoitettu tiukasti. Teksti täytyy sovittaa ääneen ja kuvaan ja sen tulee mahtua televisioruudulle sekä olla nopeasti luettavissa. Animaatioissa teksti täytyy sovittaa myös hahmojen suun liikkeisiin.

Kääntäjät voivat työskennellä esimerkiksi freelancerina, EU:n palveluksessa tai jonkun kustantamon palveluksessa. Suomessa käännöstiedettä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, TampereenTurun ja Vaasan yliopistoissa.